Laskuvarjotoimikunnan syystiedote 2020

Tässä tiedotteessa käsitellään:

  • TAPAHTUMIA
    • Kalustotapaaminen 17.10.2020
    • Kerhopomopalaveri 31.10.–1.11.2020
    • Turpaboogie 2021
  • TURVALLISUUS
    • Turvallisuuskatsaus 2020
    • Ilmailusta ja päihteistä
    • Liitopukuhyppääminen
    • Muistutus ilmatilarajojen noudattamisen tärkeydestä
    • Hyppykerho-SMS on valmis
  • KILPAILU
    • Kilpailut ja ennätykset
    • SM-kisojen vuodelle 2021 hakeminen
  • KALUSTOHENKILÖILLE
    • Ohjeistuksen mukainen toiminta
    • Skytien ja vastaavien lisävarusteiden kiinnittäminen
    • Päävarjojen luupit
  • TANDEM
    • Tandemeiden kantohihnat tarkastettava

Tiedote on lähetetty SIL:n osoiterekisterin kautta kaikille, jotka ovat ilmoittaneet lajikseen laskuvarjohyppy. Tiedotteita on luettavissa Laskuvarjotoimikunnan verkkosivuilta ja Kerhoille jakoon -Google Drive -kansiosta.

Tapahtumia

Kalustotapaaminen Tampereella 17.10.2020

Kalustomestarina toimiminen vaatii jatkuvaa tietojen ja taitojen kehittämistä ja ajantasaistamista. Kalustotapaamien on oiva tilaisuus päivittää omia tietojaan. Tämän vuoden kalustotapaaminen järjestetään yksipäiväisenä 17.10.2020 Tampereella. Ohjelmassa on mm: ajankohtaiset kalustorintamalla, katsaus vaaratilanteisiin ja varavarjon pakkausnäytöksiä eri kalustoilla. Tarkempi kutsu ja ohjelma lähetetään suoraan kaikille kalustohenkilöille ja kerhojen kalustopäälliköille.

Kerhopomopalaveri (KePoPa) Helsingissä 31.10.–1.11.2020

Perinteinen kerhopomopalaveri pidetään jälleen tänäkin vuonna, mikäli Suomen hallitus ei muuta rajoituksia. Paikka on Hotelli Arthur. Opettavainen laskuvarjolajin tapahtuma on oiva paikka hyvän ohjelman lisäksi vaihtaa tietoja ja kokemuksia kerhojen välillä. Kutsuttuina ovat kerhojen aktiivitoimijat, toimihenkilöt ja kouluttajat. Tarkempi ohjelma ja kutsukirje lähetetään kerhoille ja kouluttajille syyskuun lopussa.

Turpaboogie 2021

Päätettihin notta piretähän laskuvariohyppääjie TURPA-Boogie lakeuksilla. Alavure Ilmaalukerho toivottaa kaikki hyppääjät ja muut hullut tervetulleheksi Seinäjoelle ens talavena, tarkee aika ja muut oleellisuuret me kerrotaha myöhemmi ✌🏻

Turvallisuus

Turvallisuuskatsaus 2020

Turvallisuusilmoituksia on tehty 20 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samana ajanjaksona. Kauden tähänastinen hyppymäärä ei ole tiedossa, joten siltä osin vertailua ei voida tehdä.

Koronan monelle hyppääjälle aiheuttama pitempi hyppytauko ei näy ilmoituksissa hyppymäärissä tai viimeaikaisessa hyppykokemuksessa. Ilmoituksia on tehty tasaisesti eri syistä, lentotoimintaan tavalla tai toisella liittyviä ilmoituksia on tehty enemmän kuin viime vuonna. Myös vakavia loukkaantumisia on sattunut enemmän. Varavarjoa on tarvinnut käyttää harvemmin kuin viime vuonna.

Hyppyorganisaatioiden turvallisuuspäälliköille ja koulutuspäälliköille Laskuvarjotoimikunta esittää toiveen, että he seuraavat aktiivisesti organisaatiossaan tehtyjä turvallisuusilmoituksia ja tarvittaessa myös pyytävät ilmoituksen tekijää täydentämään esimerkiksi tapahtumakuvauksia ja/tai ilmoitukseen johtaneita syitä.

Ilmailusta ja päihteistä

EASA:n vakiintuneen tulkinnan mukaan laskuvarjohyppääjä on hyppylennon aikana yleisilmailuasetuksessa (EU 965/2012) tarkoittama ns. tehtäväasiantuntija. Laskuvarjohypyn aikana hän on putoamisen hidastamiseen tarkoitetun ilmailuun käytettävän laitteen käyttäjä (OPS M6-1). Näitä kumpaakin sitoo ilmailulain (864/2014) 170 §, joka kieltää tehtävän suorittamisen siltä, jonka veren alkoholipitoisuus on alkoholin nauttimisesta kohonnut tai joka on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta niin, että sitä on hänen elimistössään havaittava määrä. Lain esitöiden (HE 79/2014) mukaan kyseessä on nollatoleranssin periaate, eli veressä ei saa olla lainkaan alkoholia tai elimistössä muuta huumaavaa ainetta.

Haittaako se yksi kalja nyt sitten? Eihän siitä humallu. Ehtiikö se muka verenkiertoon, jos siitä siemaisee varjon varassa pari minuuttia ennen laskeutumista? Ehkä ei, mutta mihin vedät rajan, jos et täydelliseen nollatoleranssiin? Kysymys on paitsi epäselvän rajanvetokysymyksen välttämisestä, myös lajin maineesta ja julkisuuskuvasta. Hyppäämistä pidettään suuren yleisön parissa vähintään vauhtilajina, tai jopa vaarallisena extreme-lajina. Alkoholin nauttiminen kuuluu ihan periaatteellisella tasolla sellaiseen lajiin yhtä vähän kuin alamäkipyöräilyyn, koskimelontaan tai kalliokiipeilyyn, vaikka sivuun asetettaisiinkin kysymys siitä, onko tarpeeksi herkkää mittaria kehitetty havaitsemaan yhden kaljahörpyn aiheuttama veren alkoholipitoisuuden nousu.

Laskuvarjotoimikunta toivoo suomalaisessa hyppy-yhteisössä vakiintuneen hyvän nollatoleranssiperiaatteen säilymistä. ”Alkoholi ja laskuvarjohyppääminen eivät kuulu yhteen” on paitsi lakisääteinen vaatimus, myös periaate, josta on syytä pitää kiinni niin tosiasiallisesti kuin ulospäin annettavan julkisuuskuvankin suhteen. Ruoka- ja saunakaljan aika on sitten, kun hyppytoiminta on päättynyt, eikä ole vaaraa, että sivusta seuraava ohikulkija yhdistää alkoholin nauttimisen ja laskuvarjon pakkaamisen toisiinsa.

Mainittakoon muuten ohimennen, että ilmailulain nollatoleranssipykälä esitöineen kattaa myös maaorganisaation tehtävät, muun ohella lentojen suorittamiseen liittyviä laskelmia tekevät henkilöt. Kuulostaako pokalistan laatijalta? Entä onko maahenkilön tehtävä, niin vapaaehtoinen kuin se lainsäädännön valossa onkin, kuitenkin hyppy-yhteisössä lentoturvallisuuteen liittyvä maaorganisaation tehtävä? Entä laskuvarjojen pakkaaminen? Hyppykoulutuksen antaminen ja saaminen? Aivan samoista syistä, kuin yllä hyppääjien osalta, ei liene mitään perustetta olla edelleen noudattamatta vuosikymmeniä vakiintunutta hyvää käytäntöä siitä, että myös näitä tehtäviä ei tehdä edes sen ”yhden hörpyn” jälkeen.

Liitopukuhyppääminen

Elokuun lopussa liitopukuhyppääjä osui uloshypyn jälkeen hyppykoneen korkeusvakaajaan. Hyppääjä ei loukkaantunut vakavasti eikä hyppykoneeseen tullut merkittäviä vaurioita. Tapaus olisi voinut johtaa vakavaan onnettomuuteen. Tämän vuoksi julkaisemme uudelleen liitopukuhyppäämistä koskevia osia LT:n syystiedotteesta lokakuulta 2017.

Jokaisen hyppääjän pitää muistaa mm. seuraavat asiat:

Ohjeiden antaminen lentäjälle

  1. Ilmoitus lentäjälle – lentäjän pitää aina tietää, jos pokalla on liitopukuhyppääjiä. Jokaisen liitopukuhyppääjän vastuulla on ilmoittaa lentäjälle (tai varmistaa, että lentäjä tietää) montako liitopukuhyppääjää/ryhmää on ja mihin suuntaan ne lentävät.
  2. Linjan lentäminen – liitopukuhyppääjien pudotettaessa koneen pitää olla uloshypyn aikana vaakalennossa tai laskevalla linjalla. Liitopuvulla ei saa koskaan hypätä nousevalla hyppylinjalla!

Toiminta koneessa/uloshypyllä

  1. Ilmoitus lentäjälle – riittävän ajoissa ennen uloshyppyä, jotta lentäjä ehtii hidastaa lentonopeuden linjalla. Vastuu ilmoittaa/varmistaa on jokaisella liitopukuhyppääjällä.
  2. Koneesta poistuminen – korkeusvakaajaan törmäämisen estämiseksi hyppääjien on huomioitava seuraavat asiat:
    • hyppääjän hypätessään on pudottauduttava suoraan alaspäin – uloshypyssä ylöspäin tai korkeusvakaajaa kohti ponnistaminen on ehdottomasti kielletty 
    • siivet pidetään kiinni (kädet tiukassa otteessa) uloshypyn aikana.
  3. Linjanopeus – lentäjän on pidettävä linjalla riittävä ilmanopeus, jotta kone säilyttää ohjattavuuden ja vakaan lennon ryhmän kiivetessä ulos ja suorittaessa uloshyppynsä. Linjanopeus saattaa olla (kelin mukaan) välillä normaalia kovempaa – liitopukuhyppääjän vastuulla on silti hypätä turvallisesti tai jättää hyppäämättä.
  4. Sopiva liitopuku – liitopuvun mallista ja koosta riippumatta on aina mahdollista hypätä yhtä turvallisesti kuin ilman liitopukua. Tästä syystä pitää aina hypätä omaa taitotasoa vastaavalla liitopuvulla.

Muistutus ilmatilarajojen noudattamisen tärkeydestä

Useimmilla lentoasemilla paikallinen lennonjohto on määritellyt tietyn ilmatilan, jonka sisällä hyppytoiminnan edellytetään tapahtuvan. Nämä ilmatilat ovat yleensä ns. D-alueita eli vaara-alueita ja niiden tarkoitus on pitää lentokoneet ja muu ilmaliikenne erillään hyppytoiminnasta. Mikäli näiden rajojen sijainnista on epäselvää, on syytä kysyä tarkempia ohjeita kerhon päälentäjältä.

Eräässä turvallisuusilmoituksessa raportoitiin tapauksesta, jossa hyppääjä oli normaalin laskeutumisalueen sijaan päättänytkin laskeutua lähelle kotiaan, joka sijaitsi hyppytoimintaan tarkoitetun vaara-alueen ulkopuolella. Tällä kertaa hyppääjä ei onnekseen päätynyt matkustajakoneen turbiiniin eikä pelastushelikopterin roottorin lapoihin, mutta jokainen ilmatilarikkomus heikentää lennonvarmistuspalvelun tarjoajan sekä ilmailuviranomaisen luottamusta kykyymme toimia yhteisillä pelisäännöillä muiden ilmatilan käyttäjien kanssa.

On ensiarvoisen tärkeää, että hyppääjät ilmoittavat hyppylentäjälle kaikesta tavanomaisesta hyppäämisestä poikkeavasta, kuten esim. korkeat avaukset, matkahypyt tai laskeutumiset normaalin laskualueen ulkopuolelle. Hyppylentäjien tulee ilmoittaa nämä tiedot lennonjohtoon, joka puolestaan annettujen tietojen perusteella ohjaa muun ilmaliikenteen riittävälle, turvalliselle etäisyydelle hyppytoiminnasta.

Hyppykerho-SMS on valmis

Laskuvarjotoimikunta on julkaissut ensimmäisen version laskuvarjokerhoille tarkoitetusta turvallisuuden hallintajärjestelmästä nimeltään Hyppykerho-SMS. Se on malliversio, jonka pohjalta hyppykerho voi ottaa suunnan kohti järjestäytynyttä tapaa hallinnoida toiminnan turvallisuutta. Hyppykerho-SMS:n malliversio löytyy täältä, joka vastaavasti löytyy Kerhoille jakoon –Google Drive -kansiosta.

Turvallisuuden hallintajärjestelmä SMS:ssä on kyse siitä, että turvallisuutta pyritään ensinnäkin johtamaan ja toisaalta turvallisuustyön tulee olla suunnitelmallista. Perinteisesti turvallisuusriskeihin on reagoitu vasta kun jotain ikävää on sattunut, mutta SMS:n avulla pyritään tekemään parannuksia turvallisuuteen ilman kuuluisaa kantapään kautta oppimista.

Hyppykerho-SMS pohjautuu Suomen Ilmailuliiton kehittämään Kerho-SMS:ään. Turvallisuuden hallintajärjestelmä tarjoaa myös välitöntä ja konkreettista hyötyä hyppykerholle halvempien lentokonevakuutusten muodossa.

Kilpailu

Kilpailut ja ennätykset

Kauden ensimmäiset kalenteriin merkityt SM-kilpailut on siirretty lokakuulle eli kyse on tunnelikilpailuista. Ne pidetään Helsingissä Föönillä 9.–10.10. Koronatilanne voi vielä vaikuttaa järjestelyihin.

Taivaslajien SM-kilpailut hypättiin kahdessa osassa. Ensin oli vuorossa tarkkuushyppääjät, jotka kilpailivat SM-mitaleista Immolassa 10.–11.7. CP, CF ja WS-lajit hypättiin Vesivehmaalla 24.–26.7. Sitä vastoin vapaapudotuslajeissa, mm. FS-lajeissa ei pidetty SM-kilpailuja. SM-kilpailuissa hypättiin kolme uutta ennätystä, joista naisten sarjan CF 2-way sekvenssiennätys on toista ensimmäinen lajissaan. Kilpailujen tulokset ovat luettavissa SIL:n sivuilta. LT onnittelee mitalisteja ja ennätysten tekijöitä!

Ennätysrintamalla on hypätty uusia ennätyksiä sekä VFS- ja CF-lajeissa. Ensin CF-hyppääjät tekivät kolmen pisteen 8-way hypyn Vesivehmaalla SM-kilpailujen päätteeksi (26.7.), sitten VFS-hyppääjät rikkoivat kolme kertaa HD-ennätyksen hypäten kaksi muodostelmaa yhdeksän ja kymmenen hyppääjän voimin (8.8.) ja lopuksi kolme muodostelman 10 hengellä (9.8.). Toistaiseksi viimeisin ennätys on CF:n täyspurku sarjan kolmen pisteen 6-way, joka hypättiin Vesivehmaalla (15.8.) Drive in -lentonäytöksen yhteydessä. Näistä ensimmäisiä (CF ja VFS) ennätyksiä on haettu myös Euroopan ennätyksiksi.

Laskuvarjotoimikunta onnittelee ennätyshyppääjiä ja ennätysten organisoijia!

Suomeen on saatu kaksi uutta kansallista tuomaria. Ilman tuomareita ei voida järjestää kilpailuja, joten heitä tarvitaan! LT onnittelee ja toivottaa aktiivisuutta uusille kansallisille tuomareille:

  • Jukka Olkkonen, Wingsuit
  • Arla von Konow, CF.

SM-kisojen vuodelle 2021 hakeminen

Kauden 2021 ilmailulajien SM-kilpailut ovat haettavissa. Kirjallisten hakemusten tulee olla Ilmailuliiton yleisten SM-kilpailusääntöjen mukaisesti liiton toimistossa viimeistään 30. syyskuuta 2020. kilpailuja voi hakea liiton jäsenkerhot ja yhteisöt tai säätiöt.

Kalustohenkilöille

Ohjeistuksen mukainen toiminta

Kuluvan kauden aikana on ilmennyt muutamia tapauksia, joissa kaluston huollossa ei ole menetelty valmistajan ohjeistuksen mukaisesti. Mm. varavarjon vaijereiden pujottamisessa on ollut epäselvyyksiä. Lähtökohtaisesti valmistaja tuntee kalustonsa parhaiten ja on kirjoittanut ohjekirjan ja muun ohjeistuksen sen mukaisesti. Valmistaja on testannut kalustonsa toimimaan käyttöohjeen mukaisesti. Ohjeesta poikettaessa ei voida taata kaluston toimivan suunnitellulla tavalla.

Laskuvarjokaluston huoltajan (kalustomestari) on huolehdittava, että hänellä on käytössään tarkastamaansa, huoltamaansa ja pakkaamaansa kalustoa koskevat viimeiset ohjeet ja huoltotiedotteet, service bulletinit. Huoltajan on myös toimittava ohjeiden mukaisesti esim. varavarjoa pakatessa. Huomioitavaa on, että useat valmistajat kehittävät kalustoaan ja saattavat muuttaa esim. repun rakennetta. Tällöin vanhalla manuaalilla ei enää pärjää.

Kalustomestareiden on syytä aika-ajoin kerrata SIL:n laskuvarjokaluston huolto-ohjetta ja tarkastaa mihin töihin oma kelpoisuus riittää. Aika-ajoin vastaan tulee huoltoja, joiden tekijää tai tekijän kelpoisuuden riittävyyttä tekohetkellä ei voida varmistaa.

Skytien ja vastaavien lisävarusteiden kiinnittäminen

Erilaiset lisävarusteet varjokalustossa ovat suosittuja ja lisäävät hyppymukavuutta. Lisävarusteiden kiinnittämisessä on kuitenkin huolehdittava, että varusteet eivät vaikuta kaluston toimintaan tai hyppyturvallisuuteen. Esim. erilaiset kamera- tai mittaritelineet voivat vaikeuttaa kahvoille pääsyä. Mudflapin alle asennettu korkeusmittariteline voi kuluttaa valjaan päähihnaa. Skytie tai vastaava väline, jolla sidotaan slider niskan taakse, ei saa vaikuttaa varavarjon avautumiseen. Kyseisiä välineitä ei saa asentaa varavarjon ylimmän läpän alle, jossa ne pääsevät vaikuttamaan esim. RSL:n toimintaan. Skytie/vastaava asennetaan ainoastaan varavarjon pinnin suojaläpän alle. Ks. oheinen kuva.

Kuva 1. Väärin asennettu Skytie. Näin asennettuna se voi häiritä varavarjon avautumista.

Päävarjojen luupit

Kesän hyppymestarikurssilla tuli vastaan oppilasreppuja, joissa oli huomattava pitkiä luuppeja päävarjossa. Repun läpät eivät sulkeutuneet täysin, vaan alimmaisen läpän ja sivuläppien väliin jäi usean sentin rako, josta näkyi jousiapuvarjon kansi sekä sisäpussia. Näin pitkällä luupilla suljettu reppu aiheuttaa todellisen vaaratilanneriskin. Mm. repun kiinnijääminen koneen rakenteisiin tai repun tahaton avautuminen ovat mahdollisia.

Varavarjon luuppien mitoistahan on annettu ohje jo 2014. Päävarjojen luuppeja koskien on hankala antaa yleispätevää ohjetta johtuen kaluston kirjavuudesta. Kalustopäälliköiden on kuitenkin tarkastettava kerhonsa oppilaskaluston pakkausohje ja tarvittaessa päivitettävä oppilaskaluston päävarjonluupin mitoitusohje. Ohje on oltava yksiselitteinen, yksinkertainen ja toteuttamiskelpoinen. Mitoituksen ja pakkauksen on vastattava kaluston valmistajan ohjeistusta. Yleisohjeena voidaan pitää, että päävarjon läppien on sulkeuduttava täysin. Läppien välistä ei saa näkyä jousiapuvarjoa tai sisäpussia (riippuen avausjärjestelmästä). Luuppi ei saa kuitenkaan olla niin tiukka, että se vetää läppien kovikkeita mutkalle. Luuppi on vaihdettava avausjärjestelmän mukaan jousi – HD – pakkolaukaisu.

 

TANDEM

Tandemeiden kantohihnat tarkastettava

Parachute Industry Association on julkaissut 10.9.2020 Service Bulletinin koskien tandemkalustojen jälki-asenteisia kantohihnoja. Tandemkalustoissa saa käyttää vain valmistajan hyväksymiä komponentteja, mukaan luettuna päävarjon kantohihnat. Mikäli tandemkalustossa epäillään olevan jälkiasenteiset kanto-hihnat, on omistajan tarkastettava kantohihnat Service Bulletinin mukaisesti. Mikäli kantohihnoissa on RW2-renkaat RW11-renkaiden sijaan, on hihnat poistettava käytöstä ennen seuraavaa hyppyä.

Lisätietoja:
https://www.pia.com/blog/product-service-bulletin-issued-regarding-tandem-main-risers/
http://laskuvarjotoimikunta.ilmailuliitto.fi/materiaalipankki/kalusto/

Mukavaa syksyä!

Laskuvarjotoimikunta